Edellisessä lainatussa tekstinpätkässä elettiin aikaa miltei tasan kaksi vuotta sitten.
Tuon toteamuksen jälkeen elämä on jatkunut tähän päivään saakka, ilman pelejä. Alkuvuodesta vietin juhlapäivää kun täyteen tuli 1000 pelivapaata päivää.
Vieläkään en täysin ymmärrä niitä syitä mitkä saavat ihmisen pelaamaan, mutta toisaalta en kaipaakaan tuota ymmärrystä. Jätetään se puoli tutkijoille ja analyytikoille.
Ainoa mitä minun täytyy tietää on tunteä itseni ja heikkouteni, tunnistaa vaaran paikat ja pyrkiä eteenpäin.
Elämä ilman pelejä on mahdollista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti