Pelaamattomuuden alku
Vähän reilun kahden kuukauden pelaamattomuus alkaa näkyä.
Ensin psyykkisessä voinnissa. On enemmän virtaa kun on vähemmän huolia. Loogista.
Pikkuhiljaa varmaan taloudellinen elämä alkaa tasapainottua. Ei tarvitse kaikenlaisia kikkoja rahapyöritykseen miettiä.
Aikaa jää enemmän muihin asioihin, uskoisin että myös kiinnostusta.
Olen aidosti kiitollisempi kuin pelaamisen aikana. Huomioin pieniä hienoja asioita elämässä, nautin niistä. Pari päivää sitten katselin muuttolintujen matkaa taloni yli, sekin olisi voinut mennä ohi jos olisin netissä kasinolla roikkunut.
En kirjoita tähän mitään pelaamisen jatkumista puolustavaa asiaa. Koska en keksi sellaista, koska kaikki näennäisesti positiiviset asiat kääntyvät kuitenkin jossain vaiheessa itseäni syöviksi hirviöiksi. (5.5.2010)
Muuttolintujen lento voi merkitä suurtakin. Useimmiten tuollaiset asiat kun vain huomioi eikä niihin sen kummemmin suo ajatuksiaan. Pelaamattomuuden alku, siinä elää hetkessä, niin kuin aina pitäisi. Olla tässä ja nyt, seurata mitä tapahtuu ja elää. Sen tunteen kun saa jatkumaan sen alun jälkeenkin, siinä on sitä jotain. Erityistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti